tiistai 12. elokuuta 2014

Kaikkien päivitysten äiti, osa 2

Aika menee nykyään nopeasti, ja heräsin tässä eräänä päivänä siihen, että lähden Japaniin ensi kuussa. Aikamoista. Viime aikoina olen ollut niin kiireinen, että en ole ehtinyt oikein miettimään tulevaa vaihtovuotta, mutta piiiikkuhiljaa realiteetit alkavat iskeä päin naamaa. Mutta ennen kuin nyt alan vallan angstaamaan, niin jatketaanpa tätä eeppistä päivitysrumbaa.

Heinäkuun alussa sain Hokudailta (lähettäjän kohdalla sanahirviö 国際教務課留学生交流担当...) sähköpostia, jossa paikallinen koordinaattori esitteli itsensä, ja kertoi hieman vaihtoon liittyvistä järjestelyistä. Sähköpostin liitteenä oli läjä erilaisia hakemuksia ja lippulappusia, joista tärkein oli otsikolla "information for Visa application", eli siis viisumiasiaa. Muita täytettäviä lappusia olivat asuntolahakemus sekä saapumisaikataulu (lennot numeroineen), ja rattoisaksi iltalukemiseksi oli tarjolla japaninkielinen sepotus asuntolavaihtoehdoista, joku asuntoloihin liittyvä Excel-taulukko, jota en ihan tajunnut, sekä tietenkin yleisiä info- ja aikataululappusia.

Infolapussa kerrottiin, että viisumilappu on luonnollisesti se tärkein, ja mitä nopeammin sen palauttaa, sen parempi, mutta siitä lisää kohta. Toiseksi kerrottiin, että kaikkien Japaniin tulevien opiskelijoiden tulee ottaa paikallinen vakuutus, jonka hinnaksi arvioitiin n. 20 000 jeniä vuodessa. Kolmantena infona oli, että yliopiston järjestämä tervetulojuhla järjestetään 2.10. ja luennot alkavat siitä seuraavana päivänä, joten näin ollen minun toivotaan saapuvan Sapporoon aikavälillä 25.-29.9. Tämän lisäksi mukana oli aika minimaalista infoa siitä-sun-tästä, kuten esim. "avaa paikalllinen pankkitili mahdollisimman pian saapumisen jälkeen".

Asuntolahakemusta lukuunottamatta kaikkiin lappuihin piti kirjata jotain, mikä liittyi jotenkin lentotietoihini, joten sähköpostin saatuani aloitin välittömästi eBookersin, SuperSaverin, Kilroyn ja muiden nettiputiikkien selailun.


Lennot


Sitä luulisi lentojen ostamisen olevan suht helppoa. Kun päivä on tiedossa, sen kun vaan klikkaa halvimman lennon kohdalta ja kaikki on kondiksessa. Ja paskat. Eläissäni en ole niin paljon ja niin lyhyessä ajassa plärännyt eri sivuja läpi ja yrittänyt selvittää, mikä on halvin ja kätevin vaihtoehto lentää Helsingistä Sapporoon. Hermo meinasi mennä useampaan otteeseen, ja turhautumisesta saivat osansa niin kaverit, työkaverit kuin äitikin (tietty).


Kaikessa yksinkertaisuudessaan halusin ostaa sellaiset liput, joilla

a) olisin perillä Sapporossa aamulla tai aamupäivällä (jotta minua vastaan tuleva tuutori ei joudu kauhean pitkään odottamaan, ja jotta ehdin vielä saman päivän aikana käydä eri virastoissa)

ja

b) saapuminen Japaniin tapahtuisi Tokion tai Osakan kautta, jotta saan paikallisen Residence Cardin heti käteeni kentältä ilman, että joudun Sapporossa moista etsimään jostain virastosta.

..ai niin, ja

c) haluan olla Sapporossa perillä 25.9. koska, mitä aikaisempi, sen parempi!

Helpommin sanottu, kuin tehty. Ongelmaksi koitui lähinnä paluulento, sillä lippuja ei ole mahdollista ostaa niin pitkälle tulevaisuuteen. Eipä sillä, että minulla olisi aavistustakaan siitä, milloin olen tulossa takaisin... Menopaluu (~800€) on kuitenkin halvempi kuin pelkkä meno (~1100€), joten onko sitten viisainta ottaa menopaluu ja jättää paluu käyttämättä? Tai entäs paluupäivän muuttaminen? Mitäs se maksaa?

Pitkän, pitkän, piiiiitkän pohdinnan jälkeen päädyin ottamaan menopaluun. Lähtöpäivä on 24.9., lento menee Helsingistä suoraan Osakaan, jossa muutaman tunnin jälkeen vaihdan Sapporon koneeseen. Aluksi olin lentämässä Tokion kautta (....koska tyhmästi olin niin kirjoittanut viisumilappuuni.... onneksi sitä ehti vielä muuttaa), mutta tunnin vaihtoaika tuntui aika naurettavan lyhyeltä. Osakan kautta siis, eikä siinä mitään. Kansain kentältä saa Residence Cardinkin, joten ei ongelmaa. Paluupäivä sen sijaan on 10.2.2015.

....öö....

Just.

Kuten arvata saattaa, en ole tulossa takaisin helmikuussa. Päivä valikoitui oikeastaan siksi, että se sattui olemaan halvin vaihtoehto. Näillä päivämäärillä lentojen hinnaksi tuli n. 750€, mikä on aika hyvin varsinkin, kun kyseessä on suora lento Japaniin Finnairilla (jee!). Vielä en tiedä, voiko paluupäivää vaihtaa - periaatteessa Finnairin (ja sen yhteistyöfirman British Airwaysin?) lentoja voi muuttaa suht huokeaan 150€:n hintaan, mutta luonnollisesti päälle tulee vielä uusien ja vanhojen lippujen välinen mahdollinen hintaero. Muutoksen pitäisi kuitenkin tehdä lippujen voimassaolon aikana, eli siis viimeistään helmikuun 10. päivä, ja todennäköistä on, että en vielä silloinkaan tiedä, milloin olen tulossa takaisin Suomeen.

Hintojen laskeminen, parhaimpien yhteyksien löytäminen, kellonaikojen vertailu, muutosten hinnan selvittäminen ja muut ongelmat tekivät koko tilanteesta niin stressaavan ja sekavan, että en näemmä osaa kovin hyvin tätä lippujenostoprosessia edes selittää. Lyhyesti virsi kaunis, joten pähkinänkuoressa: 

matkani kohti Sapporoa alkaa keskiviikkona 24.9. klo 17.20 ja perille saavun seuraavana päivänä yhdeksältä aamulla. 

Ja mikä parasta, kun lähetin lentotietoni Hokudain koordinaattorille, vastasi hän "We're looking forward to meeting you!", josta minulle tuli aivan älyttömän hyvä fiilis, vaikka tuo onkin ihan standarivastaus. Ja kuten ystäväni Saara sanoi, ei hinnasta kannata huolehtia - sitä varten se HY:n liikkuvuusapuraha (2500€) on olemassa.


Asuntolahakemus


Asuntolahakemus oli aika simppeli, etenkin kun tiesin satavarmasti, mihin asuntoon haluan eniten. Kyseinen kämppä sijaitsee suht lähellä kampusta, ja siinä on sekä kylpyhuone (ja -amme!) sekä pieni keittiö. Kokoa on ruhtinaalliset 12.9 neliötä, söpöä!


International House Kita 8. Tästä on ollut puhetta aikaisemminkin, mutta pohjapiirrustusta en ole tainnut postata aikaisemmin. Kuva Hokudain sivuilta. 

Yhteensä sain hakea kolmeen eri asuntolaan, jotka numeroidaan ykkösestä kolmoseen sen mukaan, mikä miellyttää eniten. Muut asuntolat, mihin hain, olivat muistaakseni sellaisia, joissa ei ollut omaa keittiötä tai kylppäriä, mikä ei erityisemmin inspiroi... Jos päädyn jompaan kumpaan niistä, aion varmaankin etsiä kämpän jotain muuta kautta. Mutta jos hyvin käy, saan tuon haluamani yksiön! Nettikin on siellä kuulemma oikein hyvä, joten fingers crossed! Tieto siitä, minkä kämpän saan, tulee elokuun puolivälissä.


Information for Visa Application


Tuollaisella otsikolla varustettu tiedosto oli se tärkein kaikista niistä, joita Hokudaista minulle lähetettiin. Palautusaikaa ei ollut kovin montaa päivää, ja senkin takia panikoin lentojen kanssa. Infolappu oli kokonaan japaniksi, mutta ilokseni huomasin, että muutamaa erikoissanaa lukuunottamatta osasinkin lukea mokoman ihan ongelmitta. Eipä siinä kyllä mitään kovin erikoista kysyttykään, mutta silti, hyvä minä!


Datanörtti vauhdissa! Aivan jäätävän huonolaatuinen "kuva", mutta menkööt.
Kai tuosta sen verran selvää saa?

Ylhäältä alkaen vastattavat kohdat ovat seuraavat:

- nimi (myös kanjeilla, jos sellainenkin nimi on)
- sukupuoli
- syntymäaika ja -paikka
- puoliso, on/ei ole
- kotimaan osoite
- passinumero ja voimassaoloaika
- Japaniin saapumisen aika ja paikka
- kuinka pitkään aikoo olla Japanissa
- kaupunki, jossa viisumia haetaan
- monta kertaa ollut Japanissa, edellisen vierailun ajankohta
- rikostausta, on/ei ole
- onko koskaan karkoitettu Japanista
- apurahat ja muu taloudellinen tuki (esim. vanhemmilta...)
- vaihto-opiskelun jälkeiset aikomukset (esim. maasta poistuminen)


Päällisin puolin kaikki nuo kysymykset ovat ihan simppeleitä, eikä niistä koitunut mitään sen suurempaa ongelmaa. Kahdessa kohtaa jouduin kuitenkin hieman pysähtymään.

Edellisestä Japanin vierailuistani on aika tasan kymmenen vuotta, ja en nyt ihan ulkoa muista, mistä mihin siellä olin. Lapussa kuitenkin pyydettiin tarkkoja päiviä, joten ei muuta kuin muuttolaatikoiden sekaan vanhaa passia etsimään! Onneksi olen säästäväistä sorttia, enkä ollut heittänyt passia pois, ja sain leimoista tietooni vaadittavat päivät.Toinen kohta, mitä piti vähän miettiä, oli tuo apurahajuttu. Pohdittuani asiaa hetken (ja kysyttyäni asiasta muutamalta muulta taholta) totesin, että ehkä apurahakohtaan voin laittaa yliopiston antaman liikkuvuusapurahan ja muihin tukiin Kelan opintotuen. Tein karkean arvion euroista jeneihin ja kirjasin mokomat kv-palveluista saaduilla termeillä "student exchange scholarship from the University of Helsinki" ja "study grant from the Finnish Government". Kaipa se noilla menee läpi..? 

Se, minkä takia tällainen lappunen ylipäätään piti täyttää, on vielä vähän mysteeri. Kyse ei ole viisumihakemuksesta, vaikka kysymykset ovat melkein samat. Josko Hokudai täyttäisi viisumihakemuksen puolestani? I wish! Varsinainen viisumihakemus on nyt täytetty (siitä lisää joskus toiste), eikä todellakaan ole ollut tuosta toisesta lapusta mitään puhetta. Kummallista...


How to write your name in katakana

Kaikkien tiedostojen palauttamisen jälkeen sain Hokudaista vielä yhden meilin, ja tällä kertaa siinä kyseltiin nimeni japanilaista kirjoitusasua. Mahtavaa, että mokoman saa päättää itse! Etunimeni oli varsin helppo, sillä se kääntyy suoraan katakana-järjestelmään (joskin mietin tovin, lyhentäisinkö pitkän vokaalin...), mutta sukunimeni Turusen ensimmäinen tavu "tu" on sellainen, jota japanin kielessä ei ole. Vaihtoehdot tälle ovat ツ "tsu", トゥ "tou" (joka ääntyy melkein niin kuin "tu", mutta on aikamoinen väännös) ja ト "to". Valitsin kaiken yksinkertaisuuden nimissä jälkimmäisen, ja niinpä nimeni on nyt トルネン eli Torunen. Nyt ehkä vältyn myös jo pari kertaa kuullulta "ai, oletko sukua Marutei Tsuruselle?" -kysymykseltä!



Tätä eeppistä päivitysrumbaa voisi vieläkin jatkaa (täytyy päivittää blogia useammin, ettei ehdi tulla tällaista sumaa!), mutta näillä eväillä pärjää varmaan taas hetken. Keksin joka päivä lisää lähtöön liittyviä asioita, joita pitäisi tehdä/ostaa/tilata/järjestää, ja mitä todennäköisimmin avaudun niistä tässä lähiaikoina oikein urakalla. 

Lähtö alkaa tuntua pikkuhiljaa vähän todemmalta, eikä aikaakaan olen enää kuin seitsemän viikkoa. Näillä näkymin eräs opiskelukaverini on myös tulossa Hokudaihin, ja jännäämme kovasti sitä, milloin hän saa virallisen varmistuksen asialle. Toivottavasti hän pääsee lähtemään Sapporoon seurakseni! Vierailuja olutmuseoon ollaan kyllä jo suunniteltu ahkerasti...!


4 kommenttia:

  1. Hahaa, tiedän niin ton tunteen että keksii koko ajan kaikkea lisää. Oma lähtö on viikon päästä, pitäisi muuttaa, ja koko ajan tulee vastaan lisää kaikkea mitä muka tarviin heti perillä. Mietityttää ihan et miten oon pärjännyt 6-8 viikon matkoilla kahdella t-paidalla, ihan kun paikan päältä ei saisi korvatulppia, sukkahousuja, kynsiviilaa, siivousrättejä......... (Kata täällä hohoi)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hooo, sulla on lähtö jo ihan nurkan takana!! O.o Sulla on varmaan ihan hirveästi vapaa-aikaa, mutta kysynpä silti, että lähdetkö kaffelle joku päivä? Mutta siis joo, tää tavaran määrä alkaa jo vähän hirvittää. En kerta kaikkiaan tajua, miten saan kaiken mukaan! Ja mitä sitä ylipäätään pitää ottaa mukaan?? Argh :'D

      Poista
  2. OMG Hiii! Vähänkö hienoa! Nyt jännittää sun puolesta silleen kivalla vatsanpohjaa kutittelevalla tavalla! Vähän tulee noista paperiläjistä mieleen se kun aikoinaan lähdin Englantiin, mutta huomattavasti helpompaahan se oli kun oli kuitenkin EU:ta molemmat... ei tarvinnut sotkea viisumien kanssa jne. Ei käy kauheasti kateeksi :P Mut ihanaa et ehditään vielä nähdä ennen kun lähdet ja sit pistetään Skype kovaan käyttöön! Mulla on muuten aika hyvä kamera tässä koneessa niin voidaan nähdä ihan naamatusten jos niikseen tulee :D Hmm... mikäs siellä oli se aikaero Suomeen?
    Isot halit!! (datanörtti swampass onnistui ensin kirjottamaan piiitkän kommentin, ja tietokone nielaisi sen, eli jos se yhtäkkiä putkahtaakin jostakin esille pahoittelen kovasti tätä tuplakommentointia :D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii! :D Mietinkin just yksi päivä, että mitä kaikkea sun piti tehdä sen Englannin jutun kanssa! Viisumin kanssa sotkeminen oli kyllä aikamoista, mutta onneksi sain senkin nyt pois alta.
      Mutta jeeee! Ihanaa kun ehdit vielä tulla tänne! Mun on pitäny soitella sulle, mutta en oo halunnut häiritä tuoretta avioparia :p Ja aina kun mulla on aikaa, niin oot varmaan ollut töissä..? Noh, ehkä me vielä keretään :)

      Poista