perjantai 25. lokakuuta 2013

Mobility Online ja kumppanit, osa 1


Mobility Online (tuttavallisemmin Mobi), tuo kaikkien hakijoiden paras ystävä ja pahin vihollinen. Mobi on kaiken alku ja loppu, se sivusto, missä hakija ottaa ensimmäiset konkreettiset askeleensa kohti vaihtovuotta. Hakulomake, opintosuunnitelmat ja henkilötiedot täytetään kaikki Mobiin, josta ne löytävät loppujen lopuksi tiensä em. hakujumalien (eli yliopiston kansainvälisten palvelujen) käsiin. 

Mobin käyttäjäystävällisyydestä voidaan olla montaa mieltä - toisin sanoen moni on sitä mieltä, että käyttäjäystävällisyys on tasoa nolla... - ja lienee sallittua sanoa, että sivujen layout on vähintäänkin vanhahtava (kaikella kunnioituksella). Ensimmäinen ongelma tuli vastaan jo alkumetreillä, kun en jostain mystisestä syystä osannut lukea ohjeita (jotka ihan selkeästi sanovat, mitä pitää tehdä ja mistä klikata, mutta jotenkin tällaisessa apua-haen-vaihtoon-pääseeköhän-sinne-ja-mitä-hemmettiä-minä-siellä-sitten-teen-jos-pääsen -paniikissa ohjeet eivät pahemmin tunnu auttavan... Kummallista.) ja palloilin ensimmäisellä sivulla etsimässä sitä yhtä ja ainoaa nappulaa, jota klikkaamalla pääsisi sinne hemmetin hakulomakkeelle. In my defense, tässä kuva kyseisestä sivusta (klikkaa isommaksi). 

Hakulomake aukeaa klikkaamalla vasemmalla olevaa vihreää palluraa... Loogista? Helposti hoksattavissa? You tell me. (Ja kyllä, onhan tuossa ohjeet.  Jälkiviisaus <3)
Jahka pienen pähkäilyn jälkeen sain auki itse hakulomakkeen, pääsin siirtymään seuraavaan osioon, jossa henkilötietojen lisäksi kysytään mm. opintojen keskiarvoa, opintopisteiden määrää jne. Luonnollisesti laskin keskiarvon noin sata kertaa, ihan vain ollakseni varma tuloksesta. Opintopisteiden määränkin laskin useaan otteeseen, vaikka sekään nyt ei ole sieltä vaikeimmasta päästä oleva matemaattinen tehtävä... Tälle sivustolle tulee myös kirjata kohdeyliopistojen lukukausien alku- ja loppupäivämäärät, joka oli sekin aikamoinen haaste. Hokkaidon päivämäärät sentään olivat selkeästi esillä, mutta Doshishan tietoja sai vähän kalastella/arvioida. Suosittelen tulevaisuuden hakijoita tarkastamaan nämä(kin) tiedot ajoissa, ettei tule paniikki... 

Kun kaikki nuo tiedot on täytetty, on aika lähettää hakemus. Iik! hän ajatteli, joskin turhaan. Tärkeitä alustavia tietoja lukuunottamatta, ei tämän sivun tekemiset vielä oikeastaan vaikuta mitenkään mihinkään, vaan kyseessä on vain portti jälleen seuraavalle sivulle, jossa täytellään lisää kohtia. Tämänkin kyllä tiesin, mutta jotenkin tuon ensimmäisen sivun valmiiksi saaminen ja "send" -nappulan (tai mitä ikinä siinä sitten lukikaan..) klikkaaminen tuntuu niin lopulliselta, että loppujen lopuksi aloitin kyseisen sivun täyttämisen peräti kolme kertaa ennen kuin sain sen valmiiksi. Kolme kertaa (lue: kolme päivää) kuulostaa hälyttävän suurelta määrältä, ottaen huomioon, että tässä olikin kyseessä vasta ~hakulomakesivulle rekisteröityminen~ mutta sain kyllä suurta lohtua siitä, että muutama muukin hakija tunnusti palloilleensa ensimmäisellä sivulla vähintäänkin yhtä pitkän ajan. Phew!

Panikoimisen, palloilun ja epämääräisen vitsi-viittisköhän-nyt-vaan-lähettää-tän -epäröimisen jälkeen totesin, että tuskin universumi räjähtää, jos vahingossa a) klikkaan väärää nappulaa tai b) typoan, ja niinpä tämä seikkailu päättyi suhteellisen onnellisesti: rekisteröidyin onnistuneesti ja sain sähköpostiin jatko-ohjeet. Tunsin olevani varsinainen champion of epic proportions

...tunnelma hieman latistui, kun vilkaisin Mobin seuraavaa sivua... mutta tarina jatkukoon seuraavassa postauksessa, jossa aiheina mm. perustelukirje, opintosuunnitelmat sekä virheet ja mokailut. Looking forward to it!

(Yllättävän vaikea aihe tämä. Olin jotenkin suunnitellut päässäni koko postauksen alusta loppuun, mutta kun aloitin kirjoittamaan, huomasin että ei hemmetti tästä tule mitään... Pyrin olemaan ei niin sekava, mutta tulevaisuutta ajatellen voipi olla fiksuinta laittaa mukaan vähän enemmän kuvia. Vai?)

maanantai 21. lokakuuta 2013

Bloggaus nro. 1: Introduction!

Hyvä lukija,

Tämän blogin tarkoituksena on seurata sitä, millainen on Helsingin yliopiston vaihtohakuprosessi, sekä tietenkin sitä, millaista elämää tulevassa vaihdossa vietän. Koska hakuprosessi on vasta aluillaan, voi tämä hyvinkin jäädä yhdeksi historian lyhyimmistä blogeista, sillä eihän vaihtoon pääsy ole millään muotoa taattua - luonnollisesti! Kilpailu vaihtopaikoista on kovaa, hakijoita on monta ja hakupaikkoja ei-niin-monta. (Tähän kohtaan lienee hyvä mainita, että olen ehkä yksi maailman laiskimmista kirjoittajista - terveisiä vaan Teemulle, kyllä minä vielä joskus siihen viestiin vastaan! - ja blogi saattaa siitäkin syystä jäädä kovin lyhyeksi. Mutta gambaroin niin kauan kun virtaa riittää!)

Kuten blogini äärimmäisen kekseliäs otsikko ehkä antaa ymmärtää, olen hakemassa vaihtoon Japaniin, tarkemmin sanottuna Japanin pohjoisen saaren Hokkaidon yliopistoon. Koska HY:n vaihtohakuprosessi sallii hakijan laittaa hakemukseensa myös toisen hakuvaihtoehdon, on listalla myös Kiotossa sijaitseva Doshishan yliopisto, ja mikäli vaihtojumalat päättävät lähettää minut Kiotoon, lienee blogilleni fiksuinta keksiä uusi otsikko.  : /

Mutta miksi juuri Japani? hän kysyi bloggaajalta. Lyhyt vastaus: opiskelen japania pääaineenani, ja vaihto-opiskelu Japanissa on meille pääaineilijoille vapaaehtoisen pakollista. Pitkä vastaus on... no, pitkä ja tylsä, enkä oikeastaan tiedä, kuinka montaa kiinnostaa lukea, miksi kukakin pitää mistäkin asiasta. Sikäli mikäli opiskelisin englantia, tuskin kukaan kysyisi minulta "miksi juuri englanti", mutta koska Japani on ilmeisesti edelleenkin outo ja ihmeellinen ja kummalinen valinta opiskelukohteeksi, saa kyseistä kysymystä kuulla turhankin usein. Jatkokysymys on usein, "mikä susta sitten tulee, kun sä valmistut?", joka itsessään on validi kysymys, mutta toistuvuudessaan raivostuttava. Tästä aiheesta voisin (ja todennäköisesti aionkin!) valittaa useaan otteeseen, mutta se olkoon toisen kerran juttu!

Ajattelin aluksi, jo opintojeni alkuvaiheessa, että mikäli lähtisin vaihtoon, aikoisin kirjoittaa blogia jo siitä yksinkertaisesta syystä, että en ole Facebookissa tai muutenkaan harrasta sosiaalista mediaa. Koska olen myös hidas ja laiska kirjoittamaan sähköposteja totesin itsekseni, että ehkäpä blogin kirjoittaminen olisi nopein ja näppärin tapa päivittää kaikille tutuille viime aikojen tapahtumat. Nyt kun hakuprosessi on jo alkanut mietin, että olisipa kiva lukea aiemmin hakeneiden kokemuksista (muutamien sempaiden blogeja toki olen lukenutkin, yhtenä suosikkinani mainittakoon tämä), mutta luonnollisesti moni näistä keskittyy itse vaihtoon, eikä siihen kauhujen prosessiin, joka vaihtovuotta edeltää. Olkoon tämä blogi siis lahjani tuleville hakijoille, haha! :'D Luvassa ahdistusta, angstia, raivoa, sekä ehkä jopa ajoittaisia onnistumisen tunteita! 

Näin aluksi blogin päivitys tullee olemaan hidasta ihan tarkoituksellakin - alustavat tulokset vaihtoon pääsystä tulevat nimittäin vasta joulukuussa. Mutta siihen asti ajattelin viihdyttää lukijoitani (anybody out there?? o.o) kertomalla vaihtohaun alkumetreistä, eli itse hakulomakkeesta, tarvittavista liitteistä, ah-niin-ihanasta perustelukirjeestä sekä yleisestä hakijoiden keskuudessa vellovasta ahdistuksesta. Sounds fun, でしょう! Aikani kuluksi (ja energian riittäessä) saatan kirjoitella myös muusta japanin opiskeluun liittyvästä, kuten vaikkapa piakkoin järjestettävästä JLPT -kokeesta. 

Näihin puheisiin, どうぞよろしくお願いします!